Acousticat's: Josko vielä vähän jaksais

Jatketaanpa bloggaamista täällä bloggerissa kun kaipa näistä kissoista on jotain puhuttava joskus edelleenkin. Vanha blogi ei ole enää käytössä ja kotisivut on siirretty ilmaissaitille http://tirkkonenk.wix.com/acousticats.

Pentu-uutisia lyhyesti tai pitkästi

Paljon tapahtunut sitten edellisen blogin. I-pennut lähtivät kaikki tahoilleen. Beigelikka Irma sijoitukseen Annen luo, kanelilikka Nunu Espooseen Minkan ja Maxin luo lemmikiksi, balineesipoika Tito Mervin luo ja Pikku-Dille Icon Tanskaan Arjuna's ja Chewie kissaloiden käyttöön Annen ja Giten luo.

Meillä kaksi pentuetta tällä hetkellä. Molemmat suunnittelemattomia ja kaikki suunnitellut jutut jäävät odottamaan toteutumista myöhemmäksi kun ensin täytyy saada nämä hoidettua alta pois. Siitä saa sitten olla montaa mieltä kuinka helppoa on pitää erillään kollit ja naaraat ja saapi sitten supista että "on se nyt ihme kun niin vaikeaa muka on". Jokainen jolla molempia sukupuolia kodissaan on leikkaamattomina kyllä tietävät, että kissa keinot keksii ja saahan sitä jeesustella ihan rauhassa kunnes omalle kohdalle sattuu. Itse uskon karmaan ja pyrin olemaan hyvin varovainen mitä mistäkin sanon ja mitä tuomitsen. Jostain syystä tällä iällä on vaan jo kokemusta siitä, että pilkka sattuu aina omaan nilkkaan ennemmin tai myöhemmin. Ja sitä varovaisemmaksi tässä tulee mitä vanhemmaksi elää. Toki olen itsekin ollut kaikkitietävä ja -taitava hyvinkin pitkälle aikuisiässä mutta joskus se Siperia sitten opettaa jotain ylimielisyydestä.

Ja sitäkin voi ihmetellä, että näin avoimesti kerron tästä. Trendihän tuntuu olevan nykyään, että ei sanota mitään kun muut saavat sitten jutun aihetta. No siitä vaan rätvimään jos siltä tuntuu, kyllä mä kestän :D Parempi kuitenkin itse kertoa kuin kuulla puskista ihan uusia tarinoita aiheesta.

J-pennut ovat jo 13 viikkosia ja koska ei ole sallittu yhdistelmä niin rekkaroinnissa menee tovi. Toki rekisteriin ovat menossa eivätkä mistään piirongin laatikosta ole kaupan. Rotukissoja nuo ovat korkeasta sukusiitoksesta huolimatta. Äiti Cortex ja isä Ruu.

Tyypit olivat todella isoja syntyessään tai minun normaalipentuihin verrattuna, semmosia 100 grammasia kaikki. Ihania pentusia nuo ovat olleet ja niin avomielisiä ja reippaita taas kerran.

Juju-neiti, kanelikilpparibalineesi. Kuvat 13, 11 ja 9 viikkoa. Juju mennee sijoitukseen kunhan paperiasiat saadaan setvittyä.

Jokke (Acousticat's Joy Division) kanelipitkäkarvapoika.

Jaska (Acousticat's Jacques) näyttäisi olevan hännän tipin perusteella punanaamio seychellien pitkäkarvapoika.

Ja viimeisenä Jape (Acousticat's Japanese Whispers) kaneli seychellien lyhytkarvavarianttipoika.

K-pennut sitten ovat sitten Iitan ja Paten pentuja. Patehan on jo leikattu mutta ehti tähän vielä. Vauvat ovat kohta 5 viikkoa ja tämä kylläkin ihan hyväksytty vaikkakaan ei suunniteltu. Bico kanelikilpparilikka tulee etsimään sijoituskotia. Näillä ei mitään lempparinimiä edes ole vielä kun vasta siirtyivät tuolta omasta auvoisesta maailmastaan tänne isojen seuraan. Karvanpituudet vielä vähän auki parilla.

Kilpuralikka (Acousticat's Kick in the eye) OSH/OLH q 03 22